Opettaja uutta oppimassa

Tällä hetkellä opettajiin kohdistuu erityisen voimakkaita uudistumis- ja kehittymispaineita.  Kysymys ei ole vain uuden opetussuunnitelman mukaisten tavoitteiden ja sisältöjen omaksumisesta.  Muutosvaatimus kohdistuu syvällisemmin opettajuuteen ja koulutyön organisointiin. Rehtorit ja hallintoväki pohtivat miten oma koulu ja kunta saadaan mukaan muutokseen.  Miten muuttaa kivireki kitkatta kiitäväksi kehityksen kelkaksi, johon jokainen opettaja haluaa mukaan?  Omasta puolestani voin sanoa, että kehittymishalu syntyy ja säilyy tietyin edellytyksin.

On tärkeää, että uudistuksen airut asettuu samalle tasolle kanssani.  Opettajana olen korkeakoulutuksen saanut asiantuntija enkä siedä, että minua tullaan neuvomaan yläpuolelta.  En motivoidu tiedosta, että edustan jotain aikansa elänyttä dinosaurusopettajuutta.  Psykologisesti viisas ohjaus asettuu rinnalleni, vastavuoroiseen suhteeseen antamatta kuitenkaan periksi. Tosiasiassa haluan itsekin muutosta, mutta minut on ohjattava siihen kannustavasti ja sinnikkäästi.  Saatan vastustaa uutta aggressiivisesti ja kärkevästi. Samalla kuitenkin kaipaan rohkaisua.  Erityisen taitava ohjaaja saa minut vakuuttuneeksi siitä, että olen jo nyt tosi ammattilainen, ja tässä nyt vain yhdessä pyritään vielä korkeammalle tasolle.

Asiaa auttaa, jos muutos on mielestäni jo lähtökohtaisesti hyvä ja järkevä.  Jos se ei heti istu ajatusmaailmaani, sen hyvyys ja järjellisyys pitää kyetä perustelemaan.  Minulle ei riitä kärsimätön heitto, että opetussuunnitelma velvoittaa jokaista opettajaa.  Siinähän paljastuu vain, että muutoksen idea ei ole heiton tekijällekään valjennut.  Sisäistettyä asiaa nimittäin esittelee toisille mielellään ja perusteellisesti.  Jos eteeni kyetään avaamaan houkutteleva näkymä muutoksen vaikutuksista, tempaudun kyllä mukaan, vaikka ehkä hitaasti ja harkiten.

Uudistamisella ei ole koskaan mitään itseisarvoa. Sen sijaan jokaisella oppilaalla on.  Yksikään oppilas ei saa jäädä muutoshuuman jalkoihin. Minulle on jätettävä oikeus harkita millaisessa tahdissa ja mitä asioita painottaen vien uusia asioita läpi omille oppilailleni, jotka tunnen ja joiden parasta ajattelen.

Uusi opetussuunnitelma korostaa oppilaan kuuntelemista, dialogisuutta ja itsenäistä päätöksentekoa.   Näkemys oppimisesta on konstruktivistinen.  Kun opettajan halutaan oppivan uutta, samat periaatteet kannattaa pitää mielessä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

17 − 15 =