Metsää monialaisesti

Luokkani päätti elokuussa, että tutkimme lukuvuoden mittaan eri vuodenaikoina erästä metsä- ja suoympäristöä, joka sijaitsee kävelymatkan päässä koululta.  Parin ensimmäisen kouluviikon jälkeen kävimme tutkailemassa pinnanmuotoja, puustoa, sammalia, sieniä ja muuta elollista ja elotonta kohteessamme. Kuvasimme kiinnostavia paikkoja ja asioita ja sijoitimme tarinoita vaihtelevaan maisemaan. Kaikki oli rehevää ja kesäistä, vaikka olikin jo syyskuun alku.  Ihastuimme kaikki paikkaan, jossa vain pari oppilaista oli aikaisemmin käynyt.  Ainoa ikävä asia tuossa vaiheessa vuotta oli hirvikärpäsuhka, jonka takia vaatetuksen piti olla peittävämpi, kuin lämpötilan perusteella olisi ollut välttämätöntä.

Tänään pidimme taas metsäpäivän.  Eipä tarvinnut hirvikärpäsistä huolta kantaa, kun pakkasta oli aamulla 17 astetta.  Alkuperäisen suunnitelman mukaan tarkoitus oli tutkia myöhäissyksyn paljaita näkymiä, mutta runsaat lumisateet ja pakkaset yllättivät, ja suunnitelma muuttui sen mukaan.

Kokosimme aluksi luokan takaseinälle halkileikkauksen talvisesta metsästä ja katsoimme aiheeseen liittyvän videon.  Seinälle saatiin vielä yhden ryhmän laatima suomi-englanti-ruotsi -metsäsanalista ja kasviluettelo, johon toiset etsivät tieteelliset nimet.  Sisärupeaman lopuksi perehdyimme vielä lintujen talviruokintaan, joka olikin monille tuttua, ja tuntui kiinnostavan koko porukkaa.

Varhennetun lounaan jälkeen totesimme, että lämpötila on reippailulle ihanteellinen, ja lähdimme marssimaan metsään.  Kuljimme suurimman osan matkasta tiellä, jonka molemmin puolin lumen täyttämät ojanpohjat houkuttelivat poikkeamaan suorimmalta reitiltä.  Eivätkä kyenneet kuudesluokkalaiset vastustamaan houkutusta, vaan tekivät matkaa eskarityyliin.  Seurailin joukon viimeisenä riehakasta hyppimistä ja kevyen pakkaslumen heittelyä.  Yritin hillitä isojen kavereiden äänenmurroksista mölinää, mutta niin taisi käydä, että koko kylä kuuli meidän olevan liikkeellä.  Kun pääsimme varsinaiseen päämääräämme, olivat kahden tytön vaatteet sen verran läpi kastuneet, että lähetin heidät takaisin koululle tekemään akvarelleja siitä, mitä olivat ehtineet nähdä.  Heidän kohdallaan ehkä päivän tärkein opetus tuli arkitaitojen puolelta.  Ei ollut vaatetus aivan lumessa piehtarointiin sopiva.

Perillä metsässä ryhmät etsivät sopivaa yöpymispaikkaa kuvitellussa eksymistilanteessa.  Kiertelin katsomassa ja kuvaamassa ryhmien ratkaisuja ja suojien rakennustöitä.  Tuskin olisi pakkasessa yöpyjä ihan ilman ongelmia näissä hätämajoituspaikossa pärjännyt, mutta ihastella täytyi lasten yhteistyötaitoja ja rakentamisen intoa.

Päivästä tuli onnistunut, metsäoppia saatiin monialaisesti uuden opetussuunnitelman hengessä.   Päällimmäisenä kuitenkin mieleeni jäi oppilaiden huolettomuus ja riehakas ilo.  Ei ollut tietoakaan teiniangstista.  Meno oli häpeilemättömän lapsellista.  Siitä lasken kyllä ansiota aika paljon itselleni.  Mummoikäisen opettajan kanssa saa rauhassa olla pieni, vaikka olisi opettajaansa isompi.

2 thoughts on “Metsää monialaisesti

  1. Ihana, elämänmakuinen teksti! Kiitos, kun sain ”olla” hetken metsäretkellä kanssanne :).

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

36 − 28 =