”On aika hiljaa kiittää…”

Tämä on opeblogini  99. teksti, se vihon viimeinen.  Kaikenlaista olen viime elokuun jälkeen kirjoitellut.  Kirjoittamaan ryhtyessäni ajattelin, että lukijoita saattaisi tulla muutamia kymmeniä, ehkä jopa 50.  Luotin sukurakkaisiin sukulaisiini.  Olinkin vilpittömästi sangen hämmästynyt, kun lukijamäärät kohosivat ensin satoihin ja sitten tuhansiin.  Suosituin blogisivu on kerännyt 6217 vierailijaa.  Päiväkävijäennätys on vähän alempi, mutta kävijöitä on riittänyt […]

Neurootikkoja ja häiriköitä

Hän melkein vapisee vastatessaan, jos yleensä uskaltaa sanoa yhtään mitään.  Hän pelkää koko ajan epäonnistuvansa, tekee vain sitä, missä virheitä ei voi tulla, piiloutuu kaverin selän taakse, punastuu milloin mistäkin syystä, menee joskus täysin lukkoon.  Hän tekee täsmälleen niin kuin opettaja sanoo, jos vain pystyy siihen.  Hän osaa syödä lautasensa tyhjäksi, niiata ja kumartaa, tervehtiä, […]

Tervehtien töihin

Päivän sanoja koulukasvatuksessa ovat esimerkiksi yksilöllisyys, digitaalisuus, osallisuus, itsearviointi, luovuus, robotiikka ja oppilaan oma valinta.  Niitä toistellessaan opettaja tuntee olevansa ajan hermolla ja osa uudistajien uljasta joukkoa.  Postmodernissa maailmassa, ja varsinkin kun ajatellaan tulevia vuosikymmeniä, iänikuiset hokemat ja totuudet on jätettävä omaan arvoonsa.  Maailma on nyt aivan eri paikka kuin koskaan aikaisemmin, vanhoilla eväillä ei […]

Suurempaa ja pienempää talenttia

Olin viime sunnuntaina upeassa konsertissa kuuntelemassa Sibeliusta, Merikantoa, Kuulaa, Pesosta, Pylkkästä, 100-vuotiaan Suomen kunniaksi suomalaista laulutaidetta.  Konsertin solistina esiintynyt laulajatar oli oppilaani, kun vähän yli parikymppisenä aloittelin ensimmäisessä opettajan virassani. Liisa oli innostunut ja taitava esiintyjä jo alakouluiässä.  Hänessä on edelleen näkyvissä tuo sama iloinen rohkeus ja kyky ottaa yleisönsä. Olin silti täydellisen ällistynyt siitä […]

Palapeli alkaa valmistua

Olen hiljakseen alkanut siivoilla työpöydän laatikoita.  Jonkinlaisen siivouksen olen tehnyt joka kevät, mutta näköjään laatikoiden uumeniin on jäänyt aivan turhaan kaikenlaista muka ehkä tarpeellista.  Pelkästään erikokoisia paperilappuja on karttunut kokonainen laatikollinen.  Käytettyjä kyniä ja pyyhekumeja on kymmenittäin.  Merkillistä, että niitä kertyy kertymistään minun pöytälaatikkooni, ja joillakin oppilailla on niistä jatkuva pula. Laatikoista löytyneet luokkakuvat päätin […]

Kiusaamisesta kannustamiseen

Laajojen kansalaispiirien suuresti kunnioittama presidenttimme laittoi pystyyn koulua koskevan kampanjan.  Hän ei ryhtynyt kampanjoimaan digiloikan, modernin koulurakentamisen tai edes yrittäjäkasvatuksen puolesta, vaikka arvattavasti kannattaa niitäkin kaikkia.  Hän näki tarpeelliseksi nostaa esille kiusaamisen ongelmat ja ehkäisyn ja käynnistää näkyvän ja kuuluvan liikkeen asian tiimoilta. Diandran ja Robinin tähdittämän kampanjan idea on tuore: pyritään rakentamaan kannustavaa ilmapiiriä […]

Jaksaa, jaksaa

Jaksaminen on hyvinvointigurujen  vakioaihe.  Monia erinomaisia periaatteita saa lukea harva se päivä.  Esimerkiksi: älä märehdi epäonnistumisiasi, nuku riittävästi, älä tee töitä viikonloppuisin, vältä rasvaa ja sokeria, älä stressaa turhasta.  Toteuttakoon niitä se, joka siihen pystyy.  Itselleni juuri nuo neuvot eivät ole menneet perille tai en ainakaan ole niitä onnistunut noudattamaan. Ilman periaatteita en silti ole […]

Musaa vai ullaa seuraavaksi?

Ensimmäisten opettajavuosieni lähin työtoveri oli valmistunut kansakoulunopettajaksi vuonna 1955.  Kun 1980-luvulla alettiin puhua eheytetystä opetuksesta ja sen eduista oppilaan kannalta, tuo konkariopettaja huudahti helpottuneena: – Jaaha, tässähän palataan Aukusti Salon oppeihin!  Salon pedagogiset ja didaktiset oivallukset olivat tuttuja työkaverini omalta opiskeluajalta, ja itse asiassa hän oli joiltakin osin soveltanut niitä omassa alkuopetuksen luokassaan koko uransa […]

Opetusta ja asiakirjan laatimista

Jokseenkin tasan kolme kuukautta työuraa jäljellä.  Kymmenen ensimmäistä vuotta kärvistelin ”Mitähän minusta tulee isona?” -ajatusten kanssa.  Onnekseni pääsin lopulta opettajuuden imuun, ja siinä työn imussa mennään, ehkä vielä aiempaa innostuneemmin, nämä viimeiset kuukaudetkin.  Mutta olisinko vielä innostunut jatkamaan ensi syksynä?  Olisin ja en olisi. Kyllä, haluaisin kokea aina vain uudestaan ne tunnelmat, joissa eletään yhteisen […]

Sekaisin arvioinnista

Kuten useimmissa Suomen kunnissa, meilläkin on käynnissä oppilasarvioinnin uudistaminen uuden opetussuunnitelman mukaiseksi. Tutustuimme tänään opettajakollegojen kanssa suunnitelmiin, joita kunnassamme on tehty lukuvuoden päätteeksi annettavista lukuvuositodistuksista.  Todistukseen tulee kuulumaan oppiaineosio sekä liite, jossa arvioidaan oppilaan käyttäytymistä viidestä eri näkökulmasta. Oppilaan käyttäytymisestä voisi luonnoksen mukaan todeta, että hän osaa asian noista määritellyistä näkökulmista joko ”Satunnaisesti”, ”Joskus”, ”Vaihtelevasti”, […]

Vaellusta jäällä ja ajatuksissa

Talviloma menossa, open viimeinen.  Olen saanut toiveeni mukaisesti vaellella lomamaisemissa, kotoisilla  Saimaan selillä tuntikausia vain vesipullo seuranani.  Keli on ollut upea, on voinut koluta selkiä ja saaria.  Jää kestää ja lunta sen pinnalla on niin vähän, että eteneminen on helppoa millä tyylillä tahansa.  Vastatuuleen perinteisellä, takatuulessa voi laittaa luisteluksi, ja ensimmäiset pari tuntia keho väittää […]

Open lempilauseet

Muutama viikko sitten vietimme koulullamme yhden opettajan syntymäpäiviä koko koulun voimin.  Oppilaat tekivät etukäteen kortteja päivänsankarille.  Kyseinen opettaja on koulun oppilaille ja heidän huoltajilleen hyvin tuttu, joillekin jo parissa sukupolvessa, opettajalegenda vielä virassa ollessaan.  Niinpä korttien teko sujui innokkaissa merkeissä. Lähes kaikkiin luokkani kortteihin oppilaat olivat onnittelujen lomaan kirjoittaneet päivänsankarin usein oppitunneilla käyttämiä lauseita, kuten […]

Uutta ja vanhaa

Kasvatuksen ja opetuksen uudistamiseen tähtäävässä puheessa esiintyvät tällä hetkellä muun muassa digitalisaation, osallistamisen, ilmiöpohjaisuuden sekä oppiainerajat ylittävän, laaja- ja monialaisen oppimisen ideat.  Oppilaissa jo olevat tietorakenteet halutaan ottaa huomioon ja sirpaletiedosta pyritään laajojen kokonaisuuksien hallintaan sekä tiedonhankintataitojen kartuttamiseen. Tulevaisuuden maailmaa luonnehtii kiihtyvä muutos, ja siihen ei voida valmentaa perinteisin menetelmin eikä sitä oteta haltuun tämän […]

Tietoa, kokemusta ja spekulaatiota

Suomalaiset opettajat ovat saaneet tutkijakoulutuksen.  Ehkä sen takia erilaisissa yhteyksissä, muun muassa sosiaalisen median kasvattajaryhmissä, vaaditaan usein tutkimustuloksia esitettyjen näkemysten perusteluksi.  Pelkällä mielipiteellä ei nähdä arvoa, jos sen takana ei ole kirjoittajaa itseään ja hänen kokemustaan vakuuttavampaa näyttöä. Olen omissa kirjoituksissani tietoisesti välttänyt vetoamista tutkimustuloksiin.  Syynä tällaiseen ratkaisuun ei missään tapauksessa ole tutkimustiedon väheksyntä tai […]

Kannatan pänttäämistä

Suomen koululaitosta uudistetaan parhaillaan.  Uusi opetussuunnitelma edellyttää muutosta muun muassa oppilaiden osallistamisessa.  Oppilaan tulee oman oppimisensa subjektina voida vaikuttaa siihen mitä ja miten opiskellaan.  Henkilökohtaiset mielenkiinnon kohteet, persoonallisuuden piirteet, erityislahjakkuudet ja muut yksilölliset ominaisuudet, asenteet ja kokemukset on otettava huomioon, kun oppimistapahtumaa suunnitellaan ja oppimista arvioidaan. Entä, kun kysymyksessä on lapsi, jota koulunkäynti ei kiinnosta, […]

Opettajuuden löytöretkellä

Ajauduin opettajan uralle vähän kuin vahingossa.  Niinpä teinkin työtä ensimmäiset kymmenen vuotta jotenkin vastentahtoisesti.  Pidin lapsista ja nautin työskentelystä heidän kanssaan, mutta joku opettajan roolissa ja siihen kohdistuneissa odotuksissa ahdisti.  Koin olevani opettajaksi jotenkin liian epäsovinnainen.  Yritin sopeutua ja asettautua muottiin, josta kopautetaan esille juuri se oikeanlainen opettaja.  Käänne sekä suhteessa opettajuuteen että omaan rooliin […]

Läksyistä en luovu

Jossakin vaiheessa lukukautta luokassa käydään tietynlainen keskustelu.  Joidenkin luokkien kanssa keskustelu toistuu useita kertoja vuodessa. Oppilas: – Miksi meille tulee taas läksyä? Ope: – Jotta oppisitte kantamaan vastuuta teille annetuista tehtävistä.  Kotitehtävistä huolehtiminen opettaa vastuuntuntoa. Oppilas: – No, mutta opitaanhan sitä täällä koulussa jo tarpeeksi. Ope: -Sinun pitää oppia olemaan oma pomosi, joka muistuttaa itse […]

Rajat pystyyn

Kummitätini Sirkka, nyt 93-vuotias virkeä vanhus, oli nuorempana monipuolinen osaaja, muun muassa taitava ompelija.  Hän valmisti vaatteita paitsi omille, myös meille sukulais- ja kummilapsilleen.  Niissä ompeluksissa kelpasi esiintyä niin koulussa kuin vapaallakin. 1960-luvun lopulla muodissa oli kapeavakoinen sametti.   Sirkka-kummi oli hankkinut juuri sellaista tummaa, hennosti kukkakuvioista, tuoksunsakin puolesta sametiksi tunnistettavaa kangasta.  Ilokseni hän serkkujen luona […]

Luistelemassa

Kaksi tuntia luistelua tänään.  Kaukalon jää oli hyvässä kunnossa, pakkasta asteen verran, ei liikaa tuulta – upeat olosuhteet.  Ensimmäinen tunti mentiin mustaa miestä ja muuta lämmittelyä sekä perustaitojen treeniä, liukuja, käännöksiä, hyppyjä.  Vielä pääsin kyykkyyn ja ylöskin, piruetin rauhallisesti pyörivä versio meni sekin, mutta rohkeus on noissa hommissa kyllä laskusuunnassa.  Onneksi kuudesluokkalaisista löytyy vaativammille tempuille […]

Siperia opettaa

Tuon vanhan toteamuksen lausui kokenut poliitikko television keskusteluohjelmassa.  Hän kommentoi Donald Trumpin alkavaa uraa USA:n presidenttinä.  Päässäni alkoi välittömästi oma Siperia-pohdinta.  Mitä olen joutunut oppimaan tai saanut oppia omissa siperioissani? Voisin yrittää tässä yhteydessä keskittyä vain siihen, millaisia muutoksia koulua, opetusta ja oppimista koskevissa näkemyksissäni on tapahtunut sitten vuoden 1977 elokuun, jolloin aloitin opettajana.  Rajaaminen […]

Opetusta edestä ja rinnalta

Tämän lukuvuoden aikana olen vähitellen siirtänyt suurimman osan tehtävien tarkistamisesta oppilaille itselleen.  Olen ajatellut, että tässä on yksi tapa luopua opettajajohtoisuudesta ja antaa oppilaille vastuuta.  Oppilaat voivat ensin tehdä annetut tehtävät pareittain tai ryhmissä ja käyvät ne sitten vielä porukalla läpi.  Näin jokainen pääsee suhteellisen usein ääneen, ja tehtävistä syntyy keskustelua.  Omat ratkaisut on osattava […]

Numeroilla vauhtia

Tässä tulee nyt teksti, jota ei vuonna 2017 pitäisi kirjoittaa, ei varsinkaan opettajan.  Numerot ovat arvioinnissa muuttuneet kyseenalaisiksi, ja motivointikeinona ne ovat kerrassaan pannassa. Ei se mitään, kirjoitan kuitenkin.  Sitä paitsi minulla sattuu onnekseni olemaan kuudes luokka, jolle annetaan keväällä numerotodistus. Meillä oli tänään talven ensimmäinen hiihtotunti.  Porukka oli hieman nihkeästi lähdössä maastoon, joten päätin […]

Innostusta ja sen puutetta

Raju luovuudenpuuska pyöritteli minua ja kynäkättäni viikonlopun aikana.  Innostuin laatimaan viivasta ja liikkeestä useita tutkielmia opettajan päiväkirjani aukeamalle ja liitin tutkielmiin erilaisia tunneilmaisuja.  Olin tosi ylpeä sivua katsoessani.  Siinäpä loistava aihe kuvataiteen tunnille, lisänä vielä tuo tunneilmaisu ja tunteiden tutkiminen.  Näin jo sieluni silmillä millaisia taidokkaita töitä kiinnittelisin luokan seinille, kun tehtävä olisi valmis. Ja […]

Uimaopettajan opissa

Seurasin tänään uimaopettajan työtä oman luokkani oppilaiden parissa.  Oli opettavaista katsoa sivusta, kun toinen teki työn. Kiinnitin huomiota kolmeen asiaan.  Opettaja puhui vähän, hän antoi vapauden suorittaa asioita oman rohkeuden mukaan eikä hän kertaakaan korjannut kenenkään suoritusta, vaan antoi ainoastaan positiivista palautetta. Meitä opettajia vaivaa usein puheripuli.  Ehkä ajattelemme suorastaan, että mitä enemmän sanoja sitä […]

Tiedettä ja tuntumaa

Täydennys- ja jatko-opintoja suorittaessani olen vuosien varrella tehnyt akateemisten opintojen ohella kolme opintokokonaisuutta, joista olen hyötynyt erityisen paljon sekä oman oppimiseni että oppilaiden oppimisen ymmärtämisessä.  Mikään kokonaisuuksista ei läpäise tieteen tiheää seulaa, vaikka kovaa yritystä tieteellisen näytön saamiseksi kahdella niistä on ollutkin. NLP, neurolingvistinen ohjelmointi, keräsi kursseilleen isoja osallistujamääriä 2000-luvun taitteen aikoihin. Osallistuin seitsemästä kahden […]

Arkihuolesi kaikki heitä

Varhaisin, selkeä muistikuvani koulun joulujuhlasta on vuodelta 1962, kun olin kansakoulun ensimmäisellä luokalla.  Me pienimmät istuimme etummaisina, aivan hopeapaperitähdillä koristetun, mustan näyttämöverhon edessä.  Ihastelin tähtiä ja ihmettelin, kun ne pysyivät paikoillaan, vaikka verhoja vedettiin syrjään ja taas eteen aina ohjelman vaihtuessa.  En muista millaisessa tonttuleikissä olin mukana.   Tonttuleikki oli joka tapauksessa aina ekaluokkalaisten ohjelmana. Sen […]

Satua ja totta

Viikko sitten iltapäivälehdissä kerrottiin tarinaa joulupukin syliin kuolleesta pienestä pojasta.  Pojan viimeinen toive oli ollut saada nähdä joulupukki.  Toive toteutui, näin kerrottiin oikein kuvien kanssa.  Moni tarinasta liikuttunut jakoi sen sosiaalisessa mediassa.  Itsekin ajattelin, että olipa pukki oikeassa paikassa oikeaan aikaan.  Tunsin iloa erityisesti pojan omaisten puolesta.  Varmasti suuressa surussa oli iso lohtu siitä, millaisessa […]

Arviointia ja tekemisen rauhaa

Työskentelin 1990-luvulla neljän vuoden ajan yksiopettajaisessa koulussa.  Työ laajensi näkemystä, jos kohta myös rakkoa kokoaikaisen valvontavelvollisuuden vuoksi.  Oli erittäin antoisaa järjestää kaikki koulun toiminta mieleisekseen kysymättä keneltäkään, ja juuri niin luovasti kuin halusi.  Noiden vuosien aikana minulla oli tapana pyytää oppilailta väli- ja kevättodistusten yhteyteen kehuja kavereille.  Jaoin puhtaaksikirjoittamani kehut oppilaille todistusten liitteenä.  Varsinaisesta vertaisarvioinnista […]

Kyllä laukku pitää itse kantaa

Ylen Hämeen alueuutisissa kerrottiin viime sunnuntaina, 11.12.2016 suomalaisesta rehtorista Pasi Rangellista, joka oli ollut vuoden Arabiemiraateissa jakamassa suomalaista kouluosaamista. Hän kertoi hämmästelleensä paikallista kasvatuskulttuuria, joka ei juuri haastanut työhön ja yrittämiseen.  Lasten ei esimerkiksi tarvinnut kantaa koululaukkujaan, vaan palvelijat tekivät sen.  Rangell totesikin, että hänen mielestään suomalaisen peruskoulun paras vientituote on työ. Kävin tapaamassa vanhempiani […]

Onnea etsimässä

Saara Aalto on näyttänyt onnelliselta kisaillessaan brittien X-Factorissa. Aristoteleen (384-322 eKr) mukaan ihminen on onnellisuutta tavoitteleva olento.   Saattaa olla, että tuo viisauden jättiläinen on oikeassa.  Riippuu kovin paljon siitä, mitä onni on.  Toiselle se on menestystä, toiselle sitä, että tuuli tuivertaa poskipäillä tunturin huipulle noustessa, toiselle maailman ihmeisiin perehtymistä ja tietopääoman karttumista. Joidenkin onni asuu […]

Töitä omaan tahtiin

Luokkani teki viikon töitä omaan tahtiin urakalla.  Jaoin oppilaille työmonisteet, joissa kerrottiin mitä viikon aikana on tarkoitus opiskella.  Jokainen teki tehtäviä mieleisessään järjestyksessä ja valitsemassaan paikassa. Myös kotona sai tehdä vaikka kaikki tehtävät heti maanantaina.  Järjestely ei koskenut muiden opettajien tunteja, vaan ne pidettiin omilla paikoillaan lukujärjestyksessä. Kuudesluokkalaiset eivät näköjään enää halua mennä pulpettien tai […]

Rehtori on paljon vartija

Olen johtanut erilaisia alakouluja koulunjohtajana ja virkarehtorina vuoden 1989 syksystä tämän vuoden kevääseen asti.  Aloitin kaksiopettajaisessa kyläkoulussa johtajana toimineen työtoverini menehdyttyä vaikeaan sairauteen.   Olin samana syksynä muuttanut kuntaan, joten koulutoimenjohtaja ei suoralta kädeltä uskonut johtamistehtävää minulle, vaan lähetti eläkkeelle siirtyneen miesopettajan luokseni pohtimaan, tulisiko hän ehkä loppuvuodeksi johtamaan koulua.  Totesin tälle todella pätevälle ja vielä […]

Kaveriasiat ykköseksi

Tutustuessani uuteen ryhmään ilmoitan heti aluksi, että jokaisen on opittava muistamaan läksynsä, pidettävä välineet mukana ja tehtävä ahkerasti ja paneutuvasti työtä oppitunneilla. Totean myös, että jokaiselle voi näissä asioissa tulla unohduksia ja laiminlyöntejä, ja ne sitten hoidetaan pois päiväjärjestyksestä joko samana päivänä tai muuna sopivana aikana.  Kenenkään ei tarvitse kokea olevansa toivoton tapaus, jos jotain […]

Sopua ja erimielisyyttä

Rakastan väittelyä.  Se on mielestäni loistavaa ajankulua, varsinkin, jos vastapuoli on taitava ja osaa vetäistä sopivasta ajatuksen narusta.  Mieliala nousee hetkessä, ja koko olemus virittyy sanasotaan. Lasten joukossa on monia kaltaisiani. He tarttuvat kaikkiin mahdollisiin kinastelun aiheisiin ja venyttävät väittelyä mahdollisimman pitkälle.  Suurin osa tällaisista väittelyistä ei palvele oppimisen ja kasvamisen asiaa. Sen takia olen, […]

Esikuvia ja erehdyksiä

Olin oman poikani luokanopettaja peruskoulun kahdella ensimmäisellä luokalla.  Joskus parikymmentä vuotta noiden aikojen jälkeen pimputtelin kerran pianoa kotona.  Musiikkia jo pidemmän aikaa harrastanut poikani sattui olemaan paikalla.  Hän pysähtyi hetkeksi kuuntelemaan ja tuumasi ihmettelyä äänessään: – Luulin muuten silloin ekalla, että osaat ihan oikeasti soittaa. Toteamus oli osuva kahdessakin mielessä.  En todellakaan osaa, pystyn ainoastaan […]

Asiakkaita ja oppilaita

Kun suoritin erilaisia johtamisopintoja 1990-luvulla, liike-elämän terminologia oli jo pesiytynyt kouluttajien kielenkäyttöön.  Luennoissa esiintyi ”asiakkuuden” käsite sovellettuna kodin ja koulun sekä oppilaan ja opettajan välisiin suhteisiin.  Rehtoria ohjattiin ajattelemaan koulua koulutuspalveluiden tarjoamisen näkökulmasta.  Huoltajilla on oikeus odottaa palveluilta tiettyä tasoa ja sama oikeus on myös palveluiden varsinaisella vastaanottajalla, oppilaalla. Opettaja ei asiakasnäkökulmasta niinkään opeta tai […]

Joulun valmistelua

Adventin alla olen aina laatinut luokkaani joulunurkkauksen, jossa on tyhjä tallikatos, adventtikynttelikkö, muutamia koristeita ja Punaisen ristin tai partiolaisten joulukalenteri.  Siitä alkaa oma joulunodotukseni.  Erityistä iloa tuottaa se, että saan virittyä odotuksen lämpimiin ja jännittäviin tunnelmiin yhdessä oppilaiden kanssa. Ensi sunnuntaina on ensimmäinen adventti.  Valmistelen koulun joulua viimeistä kertaa.  Haikeus mielessäni vein joulunurkkauksen tarvikkeet jo […]

Vika voi olla välineessä

Olin viime viikon palkattomalla vapaalla. Matkustin ulkomaille ja otin mukaani vain tablettitietokoneen.  Se oli vakava virhe! Olin luvannut sukulaisilleni kertoa matkan vaiheista päivittäin.  En lainkaan tullut ajatelleeksi, miten hankalaa hipaisunäytöllä on kirjoittaa pidempiä tekstejä.  Miten monta kertaa matkan aikana ärisinkään puuttuvia, moninkertaistuneita tai vääriä kirjaimia, kirjoitustilan ponnahtamista pikkuruuduksi näytön yläkulmaan, näppäimistön jakautumista, valon syttymistä ja […]

Tauolle

  Tämä syksy on merkinnyt mahdollisuutta palata lapsuudesta asti rakkaan harrastuksen, kirjoittamisen pariin.  Minulla on ollut suoranainen sanaähky.  On ollut riemukasta laittaa sanaa sanan perään miettimättä sen tarkemmin.  Tunne on erityisen voimakas sen takia, että vielä kesäkuussa väänsin lukuvuoden arviointikertomusta reksin kansliassa kaikkea muuta kuin inspiroituneessa tilassa.  Merkillistä, miten saman sanan, jopa lauseen, voi kirjoittaa […]

Metsää monialaisesti

Luokkani päätti elokuussa, että tutkimme lukuvuoden mittaan eri vuodenaikoina erästä metsä- ja suoympäristöä, joka sijaitsee kävelymatkan päässä koululta.  Parin ensimmäisen kouluviikon jälkeen kävimme tutkailemassa pinnanmuotoja, puustoa, sammalia, sieniä ja muuta elollista ja elotonta kohteessamme. Kuvasimme kiinnostavia paikkoja ja asioita ja sijoitimme tarinoita vaihtelevaan maisemaan. Kaikki oli rehevää ja kesäistä, vaikka olikin jo syyskuun alku.  Ihastuimme […]

Opettaja uutta oppimassa

Tällä hetkellä opettajiin kohdistuu erityisen voimakkaita uudistumis- ja kehittymispaineita.  Kysymys ei ole vain uuden opetussuunnitelman mukaisten tavoitteiden ja sisältöjen omaksumisesta.  Muutosvaatimus kohdistuu syvällisemmin opettajuuteen ja koulutyön organisointiin. Rehtorit ja hallintoväki pohtivat miten oma koulu ja kunta saadaan mukaan muutokseen.  Miten muuttaa kivireki kitkatta kiitäväksi kehityksen kelkaksi, johon jokainen opettaja haluaa mukaan?  Omasta puolestani voin sanoa, […]

Sovittelua ja sopimista

Saimme kirjaimellisesti taivaan täydeltä lunta ja maisema muuttui muutamassa päivässä kokonaan talviseksi.  Näkymä luokan ikkunasta on lähes sadunomainen juuri nyt, kun oppituntien päätyttyä istun tässä työpöytäni ääressä.  Hämärä on laskeutumassa, horisontin yläpuolella näkyy juuri ja juuri havaittavaa punerrusta tummansiniharmaalla taivaalla.  Isojen, kevyiden hiutaleiden kieppumista ja leijumista voisi katsella iät ja ajat hiljaisessa luokassa.  Ne erottuvat […]

Teoriaa ja käytäntöä

Vuosien varrella olen alkanut vierastaa kasvatuksen yhteydessä esitettyä teoreettista puhetta ja tieteen tuloksiin vetoamista.  On alkanut tuntua siltä, että kaikkein luotettavinta tietoa on se, joka syntyy elävässä kanssakäymisessä lasten kanssa.  Vahvat ja suurella varmuudella esitetyt ”tieteelliset” näkemykset kasvatuksesta ovat yleistyksiä.  Ihminen taas ei koskaan ole yleinen, hän on yksilö, joka ei asetu minkään teorian raameihin.  […]

Pienemmän pahan periaate

Päivät lyhenevät ja jaksaminen on kortilla.  Joulutaukoonkin on vielä sinnittelemistä.  Sunnuntai-iltana puristaa aina jonkin verran, ja mitä pimeämpää, sitä pahemmin.  Mitä tulee vastaan ensi viikolla, miten levotonta porukka on, ja miten junailla tilanteet, jos on tosi hankalaa?  Ehkä on otettava käyttöön pienemmän pahan periaate.  Siihen ei Aina Onnistuvan Opettajan tarvitse koskaan turvautua, mutta Tavalliselle Tekijälle, […]

Lapsuusmuistoja

Äitini eli lapsuutensa vaatimattomissa oloissa monilapsisen perheen kuopuksena.   Hän muisteli lapsuuttaan poikkeuksetta hyvin myönteisesti.  Äiti kertoi kylän lasten yhteisistä touhuista, äitinsä tarmokkuudesta ja siitä, että sai usein istua isänsä sylissä, mikä oli erikoista siihen aikaan.  Ennen kaikkea hän puhui jatkuvasta ahkerasta työn tekemisestä.  Jos äiti halusi oikein erityisesti lausua arvostuksensa jostakin henkilöstä, hän ei kehunut […]

Oikeudenmukainen on oltava

Yhteiskuntaoppia opiskellaan nyt jo alakoulussa.  Kuudesluokkalaisilleni on tuottanut vaikeuksia muistaa, että tästä uudesta oppiaineestakin saattaa tulla kotitehtäviä.  Joka tapauksessa välineet pitäisi muistaa ottaa mukaan.  Tällä kertaa kävi niin, että muutamalla oli asia kunnossa.  Jotkut olivat tehneet tehtäviä, mutta eivät niitä, jotka oli annettu läksyksi.  Joku oli kertomansa mukaan tehnyt tehtävät, mutta välineet olivat kotona.  Joillakin […]

Sanoilla on merkitystä

Omana kouluaikanani ihailin erityisesti joitakin opettajia.  Olin kiinnostunut kaikesta muusta paitsi koulunkäynnistä, ja sen takia minulle tärkeitä olivat opettajat, jotka pystyivät pitämään kapinani aisoissa ja näin pitivät minut edistymisen kärryillä.  Yksi suosikeistani lukiovaiheessa oli ruotsin lehtori, joka tehokkaalla ja napakalla tyylillään veti minut ja kuulemani mukaan monet muutkin mukaan oppimiseen.  Kun hänen topakka olemuksensa korot […]

Äänekkäästi ja asiaa

Meillä oli tänään viikon yt-istunto. Sovimme muutamista käytännön asioista. Siihen ei paljon aikaa hukattu.  Sen sijaan ihan parilla puheenvuorolla ei pärjätty, kun rehtori ohjasi keskustelun oppilasarviointiin. Ottaen huomioon, että meitä oli paikalla vain kuusi opettajaa eikä kysymys ollut edes rahasta, mökä heti aiheeseen siirryttyä oli mahtava.  Kuuluva opettajaihmisen ääni jokaisella, ja melkein kaikki äänessä yhtä […]

Pääkalloista kynttilöihin

Onneksi kummituksista, verisistä naamareista, rupisista noita-akoista, luurangoista, pääkalloista ja hämähäkinseittikoristeista on taas vuodeksi päästy.  Halloween on ohi, kalmanhajuinen shokkihoito saatu, ja joulua kohti mennään kynttilöitä polttelemalla ja valosarjoja ripustamalla. Kauhutarinoissa on oma viehätyksensä, sillä pimeys, ahdistus ja pelko ovat osa elämää. Niiden musertavaa voimaa voi parhaimmillaan lieventää tekemällä ne naurettaviksi ja viihdyttäviksi.  Halloween-touhua seuratessa on […]

Vanhan ja uuden rajalla

Viimeinen koko kunnan veso takana. Tunsin taas suurta ylpeyttä siitä, että olen opettaja. Luennoitsija oli loistavaakin loistavampi opettaja, kasvatustieteen tohtori ja rehtori. Sain käydä kahvi- ja lounaspöytäkeskusteluja fiksujen ja hauskojen kollegojen kanssa ja edistää arviointiosaamistani antoisassa ryhmätyöskentelyssä. Päivään sisältyi monta ajatuksia liikuttavaa kohtaamista toisten opettajien kanssa, pohtimista ja terapeuttista naurua. Mutta mikään niistä ei jäänyt […]